Lukijat

maanantai 6. helmikuuta 2017

#4 Kumipallona luokses pompin

Bossin kanssa aikanaan aloitin yhdessä touhuamisen aika poikkeuksellisella tavalla ; tein kaikenlaista maastakäsin niin että se oli aina kanssani irti.
   Koska se oli niin herkkä ja helposti levoton, irti ollessa se pystyi purkamaan kierroksiaan, ottamaan minuun ja kehotuksiini halutessaan vapaasti etäisyyttä ja palaamaan takaisin rauhallisempana ja vastaanottavaisempana. Samalla se laittoi minut miettimään, mitä tein kun se tunsikin paremmaksi vaihtoehdoksi poistua kauemmas.

 Lähes ikänsä laumaelämästä nauttinut 9-vuotias ori oli erittäin herkkä kehonkielelle ja jouduinkin laittamaan itseni tarkkaan syyniin. Usein meni hetki ennenkuin ymmärsin virheeni, mutta Boss antoi aina anteeksi ja hakeutui takaisin luokseni. 


Kuvia 10 päivää Bossin maahantulon jälkeen keväällä 2014











Aiemmin tavanomaiseksi kokemani voimankäyttö hevosen käsittelyssä alkoi tuntua älyttömältä.

Miksi ihmeessä olin "huutanut" kaikki vuodet, kun "kuiskauskin" olisi riittänyt?  Miksi hevoselle pitäisi käskyttää joku asia, uusi tai vanha, ja rankaista kun se tekee "väärin"? 
  Väärin heittomerkeissä, sillä hevonen toimii aina oikein.

Jos et saa haluamaasi reaktiota tavalla jolla toimit, vaihda tapaa; älä rankaise hevosta!


Blondin kanssa olin nyt uudelleen aloituspisteessä, mutta mielessäni selkeämpi kaava miten meidän tulisi edetä.

1. Hevonen on kiinnostunut ihmisestä
  (Blondi ei ymmärtänyt miksi ihmisestä olisi kannattanut olla kiinnostunut)

2. Hevonen ymmärtää paineen merkityksen
  (Tämän Blondi ymmärsi, mutta ihmisen näkökulmasta liian herkästi. Pelkkä katse ja kääntyminen sen suuntaan sai sen liikuttamaan jalkojaan, josta syystä käytiin alkuun kiinniottokeskusteluja laitumella)

3. Hevonen myötää ihmiselle, eli toimii yhdessä ilman ajatusta vastustamisesta
  (Blondi ei myödännyt, vaikka antoikin laittaa riimun päähänsä ja seurasi ihmistä talutuksessa. Tämä näkyi jo mm. monena jumituksena muutaman kymmenen metrin matkalla talutettaessa laitumelle ja etenkin portin kohdalla)

4. Hevonen on rento koskettaessa joka paikkaan
  (Blondia jännitti jo ihmisen läsnäolo, kosketuksesta puhumattakaan)

5. Hevonen luottaa ihmiseen ja kestää lisävälineiden kosketuksen
(Blondin kanssa tämä oli nurinkurinen juttu; se oli tottunut harjan kosketukseen mutta käden tuntu oli uutta. Kesti aikansa ennenkuin löytyi edes sopiva kohta, mistä tamma antoi sormilla rapsuttaa)

Kun nämä asiat ovat hallussa, on kaikki jatkotyöskentely hevosen kanssa turvallisempaa!


Jotta saatte osviittaa, miten kiinnostunut Blondi oli yhdessä touhuamisesta, on laitettava pikku videonpätkä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti